Moi vaan kaikille ja hyvää pääsiäistä!
Eikun hups... ulkona vaan näyttää niin keväiseltä. Joku vois luulla sen johtuvan ilmastonmuutoksesta, mutta mullapas onkin tällainen teoria. (muistakaa!! Tarina on joltakin osin fiktiivinen)
Kaksi vuotta sitten oli kylmää ja lunta riitti aina naapureille saakka. Lunta rahdattiin paikasta A paikkaan B, jottei se olisi niin paljon tiellä. Talvi oli pitkä ja pimeä, kylmät, pahat voimat olivat vallanneet pohjolan.
Mutta ei hätää, pelastus oli tulossa. Tuliko Superman? Ehei tuli vielä parempaa, kolmetoista nuorta sydämessään lämmintä rakkauden tuulta, jolla he talven kylmyydet poistaisivat.
Yhteistyökyky ja heidän intonsa oli alusta asti loistavaa ja ensimmäisenä talvena tavoite melkein saavutettiin...huom. melkein, jokin ei ollut kohdallaan. Mikä se oli??? Ei ei, ei se, vaan HE, neljä aikuista, jotka auttoivat sankareitamme. Ilman heitä ja heidän neuvokkaita ohjeitaan sydämet olisivat jääneet sulamatta Vähän niinku benjihyppy -esityksessä. Lumetkin päättivät sulaa samalla.
Joten olkaa huoleti, aurinko vain haluaa paistaa muistuttaen meille kaiken olevan mahdollista, jopa jään sulattaminen rakkaudella tai intohimolla esiintymiseen.
Joten kyllä Teatteri Benjihyppy onnistui tavoitteessaan kylmää vihollista vastaan, mutta vielä on aikaa paluttaa lumi ja jää, jotta päästään hiihtämään ja luistelemaan yhdessä. Loppu!
Oho olipas tosi kummallinen tarina!
~Veera
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti